Suomi kohtaa illalla Romanian EM-karsintaottelussa. Voitto on otettava, että Suomen mahdollisuudet jatkokarsintapaikkaan pysyisivät hengissä. Sivustomme asiantuntija Lauri Hollo pohtii, onko kolmen pisteen naaraaminen Bukarestista ylipäätään mahdollista.

Kova kamppailu on tiedossa. Romania puolustaa loistavasti ja Suomella on pahoja reikiä kokoonpanossa, mitä sanot illan ottelusta?

Roman Eremenkon ja Tim Sparvin puuttuminen on sääli, eikä kuumeilleen Niklas Moisanderinkaan pelaaminen ole varmaa. Ei ihan paras tilanne, mutta oikeasti vain Eremenko on tästä kolmikosta se iso reikä.

– Eremenkon poissaolo on aika käsittämätön juttu. Hän on kuitenkin pelannut kaikissa kolmessa viime pelissä CSKA:n paidassa, tosin tullut joka kerta vaihdosta kentälle. Viimeksi sunnuntaina tuli tilille 50 minuuttia Moskovan paikallispelissä. Nivusvamma ei ole kuulemma täysin parantunut. Ihmeellistä, että sillä pystyy pelaamaan liigassa, mutta ei maajoukkueessa. Onko tässä kyse siitä, että Eremenko itse ei ole halunnut tulla vai siitä, että CSKA ei ole päästänyt häntä? Palloliiton olisi pitänyt ilman muuta konahtaa kovempaa ja vaatia Eremenko mukaan, onhan tässä yhä teoreettinen sauma jatkoon! 45 minuuttiakin Romaniaa vastaan olisi taatusti auttanut joukkuetta, Eremenko on kuitenkin kiistatta Suomen selkäranka.

Kenen uskot korvaavan Sparvin ja Eremenkon avauskokoonpanossa?

– Suomi pelaa varmasti 4-5-1-ryhmityksellä, missä Joel Pohjanpalo on yksinäisenä kärkenä. Korvaavat pelaajat lienevät hyvin maajoukkueessa debytoinut Thomas Lam ja Sakari Mattila, joiden rooliksi tulee toppareiden suojaaminen. Hiukan ylempänä keskialueen linjassa operoivat Perparim Hetemaj, Alexander Ring sekä todennäköisesti Riku Riski, joka voisi olla hyvä ase pelatessaan ainakin ajoittain pientä piilokärjen roolia Pohjanpaloa tukien. Alakerta on jo tutuksi tulleessa ryhmityksessä Kari ArkivuoMarkus HalstiNiklas MoisanderJere Uronen. Jos Moisander ei pysty pelaamaan, on Paulus Arajuuri todennäköisin paikkaaja.

Miten uskot Romanian lähtevän otteluun? Joukkueella on ollut pahoja maalintekovaikeuksia viime aikoina.

– Romanialla on ollut koti- ja vieraspeleissään selkeästi erilainen pelifilosofia. Vieraissa on menty alakerta ja puolustus edellä, kotona raikkaasti hyökäten, vaikka maalilukemat eivät sitä kerrokaan. Kreikkaa vastaan Romania laukoi 17 kertaa, Unkaria vastaan 11 kertaa ja Pohjois-Irlannissa kahdeksan kertaa. Yhtään maalia näillä 36 yrityksellä ei saatu. Romania lähtee tietojeni mukaan otteluun 4-2-3-1-pelijärjestelmällä, jossa Mihal Pintilii on ainoa keskikenttäpelaaja, jolla on selkeä puolustusvelvoite. Tämä avaa Suomelle ihan klassisen vastahyökkäyssauman, mutta omassa päässä ei saa kolista. Huuhkajien oma paketti pitää pysyä 100-prosenttisesti kasassa alusta loppuun. Jos alakerrassa tulee vuotoja, Romania rankaisee kyllä.

On sanottu, että Romanialla on tällä hetkellä Euroopan paras puolustus, miksi se on niin hyvä?

– Romania on pelannut nyt näissä karsinnoissa putkeen 550 minuuttia eli yli yhdeksän tuntia päästämättä yhtään maalia. En tiedä, mistä se johtuu, sillä ei puolustuslinja paperilla mikään betoninen ole. Dragoș Grigore, Vlad Chiricheș ja Răzvan Raț ovat muodostaneet vakiokolmikon Romanian alakerrassa. Viime kaudella Tottenhamissa vain 10 ottelua pelannut Chiriches ei ole pystynyt murtautumaan uuden seuransa Napolin avauskokoonpanoon, hän on pelannut viimeisen kuukauden aikana vain yhden ottelun. 29-vuotias Grigore siirtyi Ranskan liigan Tolousesta Qatarin Stars Leaguen alakastin joukkueeseen Al Sailiyaan, takana siellä on vasta pari peliä, eikä liigan taso päätä huimaa. 34-vuotias joukkueen kapteeni Rat sentään on tällä hetkellä Rayo Vallecanossa avainpelaajia. Siellä on nyt hiukan pelaamattomuutta ja ehkä sitä kautta epävarmuutta, jotenkin uskon, että Suomi saa tänään maalin aikaiseksi. Ei muuta kuin railakkaasti kupla puhki.

Riittääkö se yksi maali tänään voittoon?

– Jotain mystistä tuossa Romanian alakerran nollaputkessa on, mitä jos se menisikin tänään rymisten rikki? Haen nyt vertailukohdan ”aika” kaukaa. Vaikka pelaajisto ei samaa luokkaa olekaan, toivottavasti näkisimme tänään jotakin samanlaista kuin legendaarisessa Turkki-Suomi EM-karsintaottelussa lokakuussa 1998. Turkki painoi päälle Ali Sami Yen –stadionilla kuin yleinen syyttäjä, mutta Suomen vastaiskut toimivat täydellisesti ja Mixu Paatelainen, Jonatan Johansson sekä Jari Litmanen maalasivat sensaatiomaisessa 3-1-voitossa.

Jaahas, melkoinen utopia. Paatelainen, Johansson, Litmanen, kovia ja rutinoituneita sankareita kaikki, meillä ei ole tällä hetkellä kokoonpanossa yhtään saman tason pelaajaa. Kuka ne maalit tekee?

– Joel Pohjanpalo on tehnyt Suomen kaksi viimeistä maalia, mutta seurajoukkueessaan Fortuna Düsseldorfissa hän on osunut viimeksi huhtikuussa. Maajoukkuevire ja fiilis on kuitenkin onnistumisten jälkeen kohdallaan, kyllä hän yhden tuuppaa. Yksi erikoistilannemaali – vaparista Jere Uronen tai Sakari Mattila – ja sitten vaihdosta lopussa kentälle tuleva Berat Sadik upottaa Romanian lopullisesti…

Palataanpa nyt Lauri kosteista fantasioistasi reaalimaailmaan, kuinka illan ottelussa käy?

– Kaikki on kiinni Suomen alakerran onnistumisesta ja kollektiivisesta puolustamisesta. Vaikka siellä maalintekokipsi on, emme voi päästää Romaniaa laukomaan 17 kertaa kuten Kreikkaa vastaan. Tämä on kulunut klisee, mutta mitä pidempään taululla on nolla kotijoukkueen sarakkeessa, sitä parempi mahdollisuus voittoon. Pessimisti sisälläni sanoo, että Romanian kipsi murtuu ja ne jyrää meitin 3-0. Realistin mielestä Romania tekee korkeintaan sen yhden eli 1-0 tai 0-0. Ja sitten elää tuo ikuinen optimisti, joka yrittää ehdotella, että Suomen vastahyökkäykset toimivat Bukarestin illassa kuin rasvattu, puolustus on betonia ja tästä naarataan 1-0 tai 2-1-voitto. Kyllä näistä joku tulosveto osuu…