Kommentti: van Gaalin oikea kohtalonottelu tänään – ”Miten käy Operaatio Giggsin?”

Louis van Gaalin kohtalonotteluita on brittimedian, ja sieltä kätevästi peesaten myös suomalaisverkkomedian, pelattu jo loppusyksystä lähtien. Onkohan kukaan laskenut, miten monta kertaa hollantilainen on jo saanut tai saamassa potkut?

Tuskin kukaan on pysynyt laskuissa mukana. Mutta nyt, tiistaina, pelataan ehkä ensimmäistä kertaa oikeasti Louis van Gaalin tulevaisuuden kannalta kohtalonottelu. ManU:n loppukiri ja Arsenalin tekemä iso palvelus, tasapeli Cityn vieraana, siirsi ratkaisun Mestarien liigan ensi kauden paikasta ManU:lle.

Jos ManU voittaa kaksi viimeistä peliään, vieraissa West Hamin ja kotonaan Bournemouthin, saavuttaa seura minimitavoitteensa. Toki ennen kauden alkua toivottiin olemista jopa mestaruustaistelussa ja varmasti myös paikkaa Mestarien liigan jatkopeleihin, mutta kaikki vastoinkäymiset huomioon ottaen paikka ensi kauden Mestarien liigassa ja mahdollinen FA Cupin voitto bonuksena päälle, tekisivät kaudesta jopa kohtuuhyvän.

Miksi näin? Siksi, että van Gaal on taas kerran tekemässä omalle joukkueelleen kymmenien, jopa satojen miljoonien tiliä. Hänen aikakaudellaan ManU:n omia kasvatteja on debytoinut ykkösjoukkueessa reilusti yli kymmenen.

Tämä on nimenomaan Van Gaalin tavaramerkki: hän ei välitä, mikä on ollut pelaajan hankintahinta tai palkkataso, hän peluuttaa omasta mielestään sopivimpia pelaajia. Tällä kertaa näitä pelaajia on löytynyt omista reserveistä.

Ajatellaan vaikkapa Jesse Lindgardia tai Marcus Rashfordia. Paljonko näiden kavereiden arvioitu siirtohinta olisi ollut ennen kauden alkua? Ei juuri mitään. Entä nyt? Paljon.

ManU:ssa jos missään tätä ajattelua osataan arvostaa, sillä he tietävät tarkoin, miten paljon Sir Alexin luotto aikoinaan omiin junioreihin seuralle säästi ja miten paljon voimavaroja se antoi todellisiin täsmähankintoihin.

Pitää myös muistaa, että Louis van Gaalin kolmen vuoden sopimus päättyy vuoden kuluttua eikä kenelläkään, edes Louis-sedällä itsellään, ole missään vaiheessa ollut käsitystä tai edes halua sen jatkamiseen.

Koko suuri suunnitelma on selkeä: Ryan Giggs on van Gaalin opissa kolme vuotta ja ottaa sitten ruorin. Jos van Gaal olisi saanut kenkää tai saisi nyt potkut, ”Operaatio Giggs” jäisi toteutumatta, sillä hän ei varmasti jää enää uuteen oppiin vaikkapa Jose Mourinhon apujoukoissa.

Ja tuskin Mourinho edes haluaisi vierelleen niin vahvaa ja helppoa ehdokasta kalifiksi kalifin paikalle, jos hommat menisivät pieleen. On toki mahdollista, että seurajohto kokee Giggsin jo nyt olevan riittävän kokenut manageriksi, mutta tämä vaihtoehto voisi tapahtua vain, jos ManU nyt kalkkiviivoilla munaa mahdollisuutensa.

Nyt on kyse van Gaalin kohtalonottelusta (ja toki sen jatko-osasta viikonloppuna). Paikka Mestarien liigassa takaisi jatkuvuuden ja paikan yhä Euroopan kermassa. Putoaminen siitä olisi todella iso isku, jopa niin iso, että ”Operaatio Giggs” saatettaisiin katkaista hetimiten ja etsiä paikalle joku muu: ehkäpä sitten vaikka Mourinho, olkoonkin, että omien pelaajien jatkojalostus ja uusien tuominen katkeaisi tuolloin todennäköisesti kuin seinään.