Päivän erikoinen: Viestiä kelkalla

Ohjaskelkkailu ei ole meille suomalaisille kovin tuttu laji. Harva edes tietää, että Sotshissa kilpaillaan jopa lajin joukkueviestissä. Ohjaskelkkailussahan lasketaan vatsa kohti aurinkoa, päinvastoin kuin skeletonissa eli mahakelkkailussa. On yksi kelkkarata, joka on noin metrin levyinen, alkaa pisteestä a ja päättyy pisteeseen b. Pienen hetken joutuu miettimään, miten ihmeessä tässä lajissa on ylipäätään mahdollista kilpailla pariviestissä? Mutta on se. Kukin tiimi nimeää sekä miesten että naisten yksilö- ja parikelkan. Ensimmäinen laskija lähtee radalle ja kun se on maalissa, avautuu lähtöportti tismalleen samalla hetkellä ja seuraava ”viestinviejä” lähtee matkaan. Nerokasta. Tosin vielä yleisöystävällisempää ja jännittävämpää olisi, jos radasta tehtäisiin vaikkapa 10 metriä leveä ja kaikki rykäisisivät matkaan samaan aikaan. 140km/h vauhdissa”kapulan” vaihtaminen matkan varrella voisi tosin olla mielenkiintoinen operaatio… Olympialaisissa alkaa olla melkoinen tukku keinotekoisen pahvin makuisia joukkuekilpailuja, tämä lienee ihan siellä kärkipäässä kaukalopikaluistelun viestien kanssa. Mutta se on jo ihan toinen tarina. Joka tapauksessa ohjaskelkkailun pariviesti kisataan Sotshissa torstaina. Suomen Kelkkailuliitto muuten liittyi olympiakomitean jäseneksi jo 1976, mutta olympialaisissa ei ole koskaan nähty suomalaista kilpailijaa. Liitolla ei ole myöskään nettisivuja, eikä dokumentteja järjestetyistä ohjaskelkkakilpailuista Suomessa löydy. Mikä ettei? Jokainen lapsi nimittäin aloittaa Suomessa varsinaisen lajiharjoittelun jo pienestä pitäen pulkkamäissä, olympiaikään saavuttaessa treenipohajt ovat luonnostaan betonia. Olisiko tässä sittenkin sauma uuteen menestyslajiin? Nyt Kojonkoski ja kumppanit hereillä, kansa on hirvittävässä mitalinälässä! LAURI HOLLO