Entinen huippupelaaja, lempinimeä Kuningas kantava Jari Litmanen pohti MM-kullan merkitystä tulevan Ballon d’Orin eli maailman parhaalle jalkapalloilijalle jaettavan palkinnon valintaan Yle Urheilun sivuilla.

Litmanen huomauttaa voittajien nimilistan olleen vuodesta 2007 saakka yksitoikkoinen. Pystin on vienyt joko Barcelonan maalipyssy Lionel Messi tai Real Madridista Juventukseen siirtynyt portugalilaistähti Cristiano Ronaldo. Molemmilla on viisi Kultaista palloa.

Veisikö pokaalin taas tällä kaudella nimiinsä jompi kumpi heistä? Ei Litmasen mielestä. Näin hän perusteli asiaa:

– Ronaldo pelasi taas hyvän kauden, mutta ei missään tapauksessa huippukautta omien huikeiden standardiensa mukaan. Mestarien liigan voitto tuli taas, mutta tällä kertaa CR7 ei ollut yhtä suuressa roolissa keväällä, kun hän jäi esimerkiksi maaleitta välierissä sekä finaalissa.

– Lionel Messi johdatti huikeiden tehojensa kautta Barcelonan La Ligan voittoon ja Espanjan cupin voittoon. Messi pelasi monipuolisinta peliään koskaan, mutta hänenkään huimilla standardeilla kausi ei ollut mitenkään täydellinen.

– Kumpikaan kaksikosta ei myöskään pystynyt johtamaan omaa maajoukkuettaan neljännesvälieriä pidemmälle MM-kisoissa. Kaksikon suurimpana haastajana pidetty Neymar sentään oli Brasilian mukana puolivälierissä. Eli MM-kisojen kautta ei suurtakaan myötätuulta tullut yhdellekään pääehdokkaista, Litmanen kirjoitti.

Ylen jalkapalloasiantuntijana toimiva Litmanen huomauttaa, ettei menestys MM-kentille tarkoita suoraa valintaa palkinnon saajaksi, mutta iso merkitys sillä on.

Litmanen pohtii blogissaan, kuka voisi olla tämän vuoden yllätysvalinta Ballon d’Orin saajaksi. Hän ei halunnut ottaa enempää kantaa siihen, kuka lopulta valitaan tai kenet pitäisi valita, mutta otti joka välieräjoukkueen (Englanti, Ranska, Belgia, Kroatia) pieneen tarkasteluun.

Ranska:

– Ranskan kokoonpanon vahvin ehdokas on Antoine Griezmann. Hän on hyökkääjä ja mikäli Ranska voittaa, on Griezmann todennäköisesti tehnyt maalin. Seurajoukkuepuolella on lyödä pöytään Eurooppa-liigan voitto Atletico Madridin paidassa. Mestarien liigan ranskalaispelaajista voitti Raphael Varene, mutta hän ei ole kovin näkyvä pelaaja, eivätkä puolustajat ole perinteisesti äänestyksessä juhlineet.

Belgia:

– Belgian huippuyksilöitä pursuavasta joukkueesta löytyy parikin vaihtoehtoa. Eden Hazard ja Romelu Lukaku ovat hyökkäyspäässä tehokkaita, sekä kovia tekemään töitä myös puolustussuuntaan. Mutta kaksikon kohdalla seurajoukkuemenestys jäi kovin ohueksi Chelseassa ja Manchester Unitedissa.

– Belgian valttikortti äänestyksessä onkin keskikentän Kevin de Bruyne. Jos Belgia voittaa MM-kultaa, ovat pelintekijän osakkeet korkealle, sillä hän oli keskeinen hahmo myös Manchester Cityn Valioliigan mestaruudessa. Ainoa miinus on odotettua aiempi putoaminen Mestarien liigasta.

Englanti:

– Englannin ykkösehdokas Harry Kane. Jos Kane voittaa maalikuninkuuden MM-kisoissa ja Englanti MM-kultaa, on Kane vähintään kärkikolmikossa. Kuka tietää, ehkä jopa ykkösenä. Englannin MM-kulta olisi ennakkoarvioihin nähden niin iso yllätys, että joukkueen kapteeni ja paras maalintekijä – kisojen maalikuningas – olisi pakko noteerata korkealle. Tässä tapauksessa kansainvälisellä mittarilla laihaksi jäänyt seurajoukkuekausi ei haittaisi.

Kroatia:

– Kroatian joukkueesta löytyy yksi vaihtoehto, joka varmasti miellyttäisi kovasti valitsijoita. Hän on joukkueen kapteeni Luka Modric. Jos Kroatia etenee MM-kultaan, valitaan Modric todennäköisesti kisojen parhaaksi pelaajaksi. Lisäksi hän oli voittamassa Mestarien liigaa isossa pelillisessä roolissa.

– Silläkin on merkityksensä, että Modric on kuulunut jo vuosia Real Madridin kantaviin voimiin eli lisää ”pisteitä” tulisi kolmesta perättäisestä Mestarien liigan voitosta – vaikka sinänsä ei pitäisi. Jos Kroatia selviää finaaliin ja häviää sen, on Modric valitsijoiden logiikkaa peilaten joka tapauksessa äänestyksessä korkealla. Jo finaalipaikka olisi niin iso yllätys, että siihen tarvitaan jonkun johtavan pelaajan superonnistuminen. Sama logiikka pätee tietysti myös Kaneen, Litmanen perusteli.

Litmasen kirjoituksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.