Pilasiko mailanvaihto Sami Kapasen Stanley Cup -finaalit? - "En ollut mailan kanssa missään vaiheessa sinut"

Sami Kapasen NHL-uralta löytyy yksi Stanley Cupin finaalisarja. Carolina Hurricanes eteni finaaleihin kesällä 2002, mutta tuloksena oli tappio otteluvoitoin 1-4 Detroit Red Wingsiä vastaan. Kapanen pelasi runkosarjassa uransa parhaan kauden, mutta ei saanut omien sanojensa mukaan parastaan irti pudotuspeleissä. Carolinan valmennusjohto teki runkosarjan lopulla päätöksen, että joukkueen ykköshyökkääjiä huilautettiin, minkä takia Kapanen ei ollut pudotuspeleissä sähäkimmillään. – Peli ei lähtenyt tuloksen valossa kulkemaan. Ensimmäisellä kierroksella New Jerseytä vastaan oli tiukka sarja ja voitimme kuudessa pelissä, ja teimme voittomaalin kuudennessa pelissä. En päässyt silti rytmiin kiinni. Kausi oli ollut uran paras ja odotusarvot olivat kovat, olin hyvässä kunnossa ja terveenä. Kun ei lähtenyt rullaamaan, niin pelaamiseen tuli tiettyä väkinäisyyttä, hän kertoo Suplan Stanley Cup classics -podcastissa. Kapanen kärsi tuon kauden aikana käsivammasta, mutta sitä hän ei pidä syynä kevään hankaluuteen. Erikoinen vamma tuli juuri ennen vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaisia. – Minulla oli siihen aikaan lasikuituvahvisteinen puumaila, ja siitä tuli kaksi 10-12 sentin mittaista säiettä sormien välistä sisään ja ranteesta ulos. Pelasin 2002 olympialaiset topatulla alakäden hanskalla. Vaihdoin kevään aikana komposiittimailaan, enkä ollut mailan kanssa missään vaiheessa sinut runkosarjan lopulla enkä playoffeissa. Sitten vielä lisänä tuli se, etten päässyt playoffien alussa tulokseen kiinni. Turhalla stressaamisella söi omia eväitään, ja paras jäi tulematta ulos, hän sanoo. Kapanen kertoo hienosta yli 800 runkosarjaottelun NHL-urastaan Suplassa.