Charlotte Kalla on Ruotsin suuria sankareita – ellei suurin – Sotshin olympialaisissa, mutta kovin kauaa ei ole aikaa siitä, kun Ruotsin hiihtomaajoukkueessa naishiihtäjät olivat selkeästi b-luokan urheilijoita.

Vuonna 2006 olympiakultaa voittanut Anna Olsson muistelee SVT:n haastattelussa millainen tilanne oli hänen noustessaan maajoukkueeseen vain vajaa 20 vuotta sitten.

– Kun aloitin maajoukkueessa ja olin mukana ensimmäisissä MM-kisoissani 1997, emme me naiset merkinneet paljon mitään, Olsson sanoi SVT:lle.

– Välillä meillä ei ollut edes samaa voidetta suksien pohjassa kuin miehillä.

Olssonin mukaan nousu huipulle on vaatinut naisilta Ruotsissa vielä muutamia vuosia sitten paljon enemmän kuin miehiltä.

– Olemme todella joutuneet taistelemaan tiemme ylös ja se on ollut kuoppainen tie, jolla vastassa on ollut monia johtajia ja muita. Raskas tie, miehet eivät ole joutuneet näkemään sitä samalla tavalla.

Olsson kertoo myös esimerkin takavuosilta.

Mathias [Fredriksson] esimerkiksi pääsi jonon ohi jäätikölle ja me tytöt saimme asettua taimmaisiksi jonoon ja odottaa 1,5 – 2 tuntia. On selvä, että eroa oli.

Fredriksson myöntää suoraan, että Olssonin tarinassa on vinha perä.

– Luulisin että noin se meni. Oli tietty määrä VIP-kortteja, joilla pääsi jonon ohi ja siihen aikaan miehet saivat ne, eivät naiset. Se oli asia jota en silloin isommin huomioinut, Fredriksson sanoi SVT:lle.