Kommentti: Tämä mies oli Huuhkajien positiivisimpia yllättäjiä – ”Hyvä lisä työkalupakkiin”

Huuhkajat oli viime viikolla vain parin minuutin päässä tilastollisesti kaikkien aikojen maukkaimmasta voitostaan. Jos johto olisi pitänyt, olisi historian kirjoihin merkitty kovin päänahka koskaan: FIFA-rankingin kakkonen.

Tasapelikään ei ollut mitenkään huono. Kuten pari pelaajaa pelin jälkeen toimittajien kysymyksiin vastasi, tulos oli todella makea ja yksi parhaista, mutta ei aivan Gijonin ihmeeseen verrattavissa. Ei tietenkään, sillä Gijonissa pelattiin pisteistä, Brysselissä ei.

Mutta olivat Brysselinkin panokset kovat. Kaksi varsinaista valmistavaa ottelua (Abu Dhabin peleillä ei ole oikeasti mitään muuta tekemistä Backen tilaston kanssa kuin se, että Janne Saksela nousi ryhmään mukaan näiden otteluiden perusteella) menivät pieleen.

Puolan antaman kylvetyksen jälkeen Backe päätyi siihen, että neljän alakerrasta luovutaan ja peleihin lähdetään kolmella topparilla. Norjassa peli oli jo parempaa, mutta suhteellisen tasainen peli kääntyi norjalaisille lähinnä Suomen virheiden ansiosta. Mutta osviittaa paremmasta sekin peli antoi.

Brysselissä homma alkoi näyttää siltä mitä pitääkin. Huuhkajat oli omaksunut Backen ja muun valmennusryhmän ajatukset, eikä alakerran pelaajavalinnoissakaan ollut moitteen sijaa. Keskustan kolmikossa Paulus Arajuuri kasvaa koko ajan isommaksi johtajaksi, ja hänen ympärilleen on hyvä rakentaa.

Brysselin pelin kaksi muuta topparia, Joona Toivio ja Markus Halsti, hoitivat myös tehtävänsä tyylillä. Kari Arkivuo oli jälleen vahva – mutta toisen puolen laitapelaajavalinta toi positiivisen yllätyksen. Aikalailla hakoteillä pitkään ollut Jukka Raitala antoi viitteitä siitä, miksi hänen ennusteensa aikoinaan oli todella hyvä ja miksi hänet valittiin Ruotsin 21-vuotiaiden EM-lopputurnauksen tähdistöön.

Maalisyöttö oli mukava lisuke Raitalan ylivoimaisesti parhaassa A-maaottelussa vuosiin. Todennäköisesti Raitala tuli kentälle sen vuoksi, että Jere Uronen ei pystynyt pelaamaan, mutta ainakin tämän pelin jälkeen Backe tietää, että yksi vaihtoehto on lisää työkalupakissa.

Kasper Hämäläinen rikkoi useamman vuoden kuparisensa maajoukkuetasolla ja helpotus huokui hänen olemuksestaan pelin jälkeisissä haastatteluissa. Seuraava, jonka pitäisi putki katkaista, on Teemu Pukki. Pukki vaelteli tehottomasti koko viime karsinnan ajan: nolla maalia koko karsinnassa oli aivan jotain muuta kuin ennakkoon odotettiin. Eikä vastuustakaan ollut pulaa.

Italiaa vastaan Pukki tullee vasta vaihdosta kentälle, sillä Joel Pohjanpalo tulee todennäköisesti olemaan Suomen valinta kärkeen Roman Eremenkon kanssa.

Mitä maanantai-illan peliltä sitten voi odottaa? Tulos ei ole tulevassa ottelussa tärkein, pelitapa ja sen toteuttaminen on. Norja-peli oli hyvää oppia, Belgia-peli näytti, että oppi menee perille. Italia-ottelu näyttää toivon mukaan sen, että perillemenon lisäksi opista on tulossa rutiinia.

Belgia-tasapeli toi joukkueeseen mukavasti itseluottamusta ja rentoutta – lähtökohta Italiaa vastaan on se, että hyvä esitys ja ehkäpä bonuksensa hyvä tulos, ja sitten lomille.

Ja syksyllä sitten jatketaan todella isoilla otteluilla.