IAAF ”löysi” 28 epäilystä: ”Kaikkien aikojen vesittynein dopinguutinen”

IAAF ilmoitti tänään, että se on löytänyt vanhojen dopingtestien uudelleenanalysoinneissa 28 urheilijalta 32 ristiriitaista löydöstä. Viime viikon tiedotteen perusteella oli odotettavissa hiukan rotevampaa tavaraa, sillä IAAF kertoo, että osa heistä on lopettanut ja suuri osa jo kärynnyt. Sivustomme asiantuntija Lauri Hollo, miten tämä uutinen nyt pitäisi oikein ymmärtää? – Pahaa pelkään, että tässä on kyse IAAF:n oman kilven kiillottamisesta ja propagandasodasta. IAAF:ssä mentiin selkeästi paniikkiin, kun ARD julkisti omat nekin sinänsä heppoiset väitteensä 800 epäilyttävästä testituloksesta. Tästä ei nyt taida isoa uutista tulla. Miksi ei, onhan se paljon, jos 28 urheilijaa narautetaan jälkeenpäin? – Voin toki olla tyystin väärässä, mutta veikkaan että näistä 28:sta 80% on jo kärynneitä ja vähintään 15% nobodyja. Totta kai on aina arvokasta, jos yksikin dopingiin syyllistynyt urheilija kärähtää, mutta kyllä tässä sellainen käry on, että suunnatonta kohua ei synny, eikä yhtäkään oikeasti isoa kalaa jää haaviin. Jos muutama 2000-luvun alun EPO-aikakauden venäläinen naisjuoksija narahtaa, kenelle se on uutinen? Pitäisikö tässä nyt sitten toivoa, että mainitsemiasi isoja kaloja kärähtää vai ettei kärähdä? – Hyvä kysymys. Olennaisempaa kuin se kuka kärähtää ja kuka ei, on mielestäni se, että pelotetta olisi yhä lisättävä. Näytteiden uudelleen tutkiminen on hyvä, mutta miksi rangaistuksia ei voisi koventaa nykyisestä selkeästi? Onhan se täysin naurettavaa, että urheilija saattaa päästä steroidikärystä vuoden kilpailukiellolla, jos antaa merkittävää informaatiota WADA:n viskaaleille. Miksi rangaistuksia ei sitten haluta koventaa? Neljä vuotta ehdotonta ensimmäisestä kärystä, toisesta elinkautinen ilman mahdollisuuksia lievennyksiin. – Suurin syy on raha ja ahneus. Dopingsopassa on mukana monta kallispalkkaista juristia ja heillä on keinonsa luovia tuossa maailmassa. Doping ja antidoping elättää tällä hetkellä varmaan enemmän ihmisiä maailmassa kuin itse urheileminen. Koko koneisto on kasvanut hallitsemattomaksi monsteriksi. – Ja toisaalta uskon edelleen siihenkin, että lajiliitot ja KOK eivät välttämättä halua yleisökadon pelossa käräyttää suurimpia tähtiään. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Tyson Gay ja Asafa Powell käräytettiin. Joku oli uhrattava uskottavuuden nimissä. Hiukan kyyninen asenne… – Niin on. Tämä taistelu tuntuu välillä niin loputtomalta. Ratkaisuiksi haetaan vaikka mitä ja rahaa palaa valtavat määrät, vaikka yksinkertainenkin konsti olisi olemassa. Niin mikä? – Velvoitetaan kaikki kilpailutoiminnassa tietyllä tasolla olevat urheilijat allekirjoittamaan sopimus, jossa he vakuuttavat, että lopettavat uransa jos käry käy, eivätkä ryhdy oikeustoimiin. Jos paperia ei allekirjoita, ei ole asiaa urheilukilpailuihin. Tuohan voisi pahimmillaan synnyttää kaksi sarjaa, doupatut ja puhtaat. – Niin voisi. Alan olla yhä enemmän sitä mieltä, että sekin olisi parempi ratkaisu kuin nykyinen sekamelska, jossa urheilijat eri puolilla maailmaa ovat täysin eriarvoisessa asemassa testauksen suhteen. Olisipa mielenkiintoista nähdä, kumpi sarja lopulta vetäisi enemmän yleisöä ja sponsoreita. Veikkaan että friikkisirkus kiinnostaisi hetken, mutta pitkässä juoksussa puhtaiden urheilijoiden arvostus kasvaisi ja penkkiurheilijoiden ja median mielenkiinto kohdistuisi heihin.