Bolt vs Gatlin lässähti: ”Kolmiloikassa illan huikein suoritus”

Sivustomme asiantuntija Lauri Hollo, mitä sanot Pekingin illasta tänään? Paljon odotettiin Usain Boltin ja Justin Gatlinin kohtaamista 200 metrillä, mutta oliko se illan sykähdyttävin hetki?

– Ei ollut. Kolmiloikassa Christian Taylorin hieno nousujohteinen kilpailu ja 18,21 eli kahdeksan sentin päähän Jonathan Edwardsin ikikulusta ME:stä oli illan huikein suoritus. Lankulle jäi grafiikan mukaan 12 senttiä varaa, joten pienestä oli ME kiinni.

Myös Kuuban Pedro Pablo Pichardon odotettiin hätyyttelevän 18 metriä, miksi niin ei käynyt?

– En ole tuosta kovin pahoillani, kuubalainen ei vaikuta ihan yleisurheilukenttien sympaattisimmalta kaverilta. Melkoista elvistelyä ja henkselien paukuttelua koko ajan. Nyt hän jäi kyllä pahasti jenkkijyrän alle. Pichardo poltti kynttiläänsä rajusti jo keväällä. Toukokuussa hän hyppäsi jo 17,94, 18,06 ja 18,08 kolmen viikon sisällä. Se on raju rasitus tässä lajissa. Heinäkuussa tuloskäyrä sukelsi ja vaikka nyt tuli hieno 17,73, ei se riittänyt loistavalle Taylorille. Amerikkalainen on kilpaillut huomattavasti säästeliäämmin ja on säilyttänyt kuntonsa erinomaisesti.

Sano nyt kuitenkin jotain myös 200 metrin kilpailusta.

– Boltin 19,55 oli huikea näytös, mutta mitään kaksintaistelua ei nähty. Gatlinin peli oli pelattu jo puolimatkassa, ei Boltia kukaan kakkosen loppusuoralla pysty ohittamaan. Toisaalta, en tiedä, kuinka realistista oli edes odottaa, että Gatlin saisi revittyä eroa kaarteessa, kun hän kuitenkin hävisi Boltille myös satasella. Ei Gatlinin 19,74 huono ollut, mutta on sanottava, ettei hänen kunnonajoituksensa aivan nappiin osunut. Huima oli muuten myös Etelä-Afrikan Anaso Jobodwanan pronssitulos 19,87. Kiinnitin nuoreen mieheen huomiota Kazanin Universiadeissa kaksi vuotta sitten. Viime kausi jäi väliin loukkaantumisen vuoksi, mutta nyt ennätys parani 14 sadasosaa ja mies nousi MM-mitalistien joukkoon.

Naisten moukarissa ei nähty maailmanennätystä, petyitkö?

– No en tietenkään, Anita Wlodarczyk heitti kaksi kertaa yli 80 metriä ja parhaallaan 80,85 eli vain 23 senttiä ME:stä. Huikeaa ylivoimaa, kun ero kakkoseen oli liki viisi metriä.

Mitä muuta jäi illasta mieleen?

– Allyson Felix aloitti 400 metrin finaalin järjetöntä kyytiä ja olin varma, että hän kuukahtaa lopussa ja nuori Shaunae Miller poimii mestaruusmarjan loppusuoralla. Ei poiminut, vaikka ennätyksensä juoksi. Felix kesti huippukovan alun hienosti ja 49,26 on kivikova aika. Puhtain keinoin ei ole monta kertaa maailmassa näin kovaa juostu.

– Itselleni läheinen laji eli 800 metriä tarjosi myös naisten välierissä hienoa katsottavaa. Välierien 18 parhaasta peräti kymmenen juoksi ennätyksensä ja taistelu finaalipaikoista oli todella tiukka. Taktisiin virheisiin ei ole varaa ja esimerkiksi tilastokakkonen Kuuban Rose Mary Almanza mokasi omat finaalisaumansa puhtaasti siihen, että juoksi kaksi ensimmäistä kaarretta kakkosrataa. Lisää juostavaa matkaa tulee silloin seitsemän metriä. Kukaan ei voi antaa niin kovaa tasoitusta tällä tasolla.

No kuka tuon naisten 800 metrin finaalin voittaa?

– Finaali on tosi mielenkiintoinen ja siellä nähdään isoja yllätysnimiä. Valko-Venäjän Marina Arzamasova oli kisarankingin 36:s, Marokon Rabab Arrafi 34:s, britti Shelayna Oskan-Clarke 31:s, Puolan Joanna Jozwik 24:s, Ukrainan Natalia Lupu 23:s, Kanadan Melissa Bishop 17:s ja Ranskan Renelle Lamote 14:s. Top13:sta ainoastaan Kenian tilastokärki Eunice Sum piti pintansa ja meni finaaliin, mutta hänkin vain ajan perusteella. Tässä on kyllä todennäköisesti tilastovertailussa kaikkien aikojen yllättävin finaalikahdeksikko kaikki lajit huomioiden. En yhtään ihmettelisi, vaikka Kanadan Bishop juhlisi lauantaina maailmanmestaruutta. Nyt on muuten kaikkien aikojen paikka laatia ristiaskelia tuottavaan Voittajavetoon.

Äijähän alkaa selkeästi lämmetä…

– Juu, pitänee mennä kohta puoliin kotitekoiseen kylmäaltaaseen eli takapihan pakastearkkuun jäähdyttelemään. Huomista kisapäivää odotellessa…