Asiantuntijan ääni: Luistelusta olisi voitu saavuttaa enemmän

Tommi Pulli oli keskiviikkona viimeinen suomalaispikaluistelija Sotshin olympiajäillä. 22-vuotias teki kauden parhaansa, mutta asiantuntija Janne Hänninen olisi vielä viime vuoden näytöillä povannut nuorelle parempaa menestystä. Tommi Pulli luisteli 1000 metrillä kauden parhaaksi ajakseen 1.12,16. Sijoitus oli lopulta 37. Mies itse oli kilpailun jälkeen tulokseen tyytyväinen, vaikka se jäi yli kolme sekuntia hänen vuosi sitten tammikuussa tekemästään ennätyksestä. Pekka Koskela ja Mika Poutala eivät osallistuneet kilpailuun. – Tämän kauden tasoon nähden se oli Tommilta hyvä suoritus. Vuosi on ollut hänelle erittäin haastava. Vielä viime vuonna hän jäi kärjestä maksimissaan kaksi sekuntia, nyt lähes neljä, Janne Hänninen toteaa. – Tommi vaihtoi häntä nuoresta valmentaneen Pirjo Lehtisen Teemu Rauhalaan ja Pasi Koskelaan vuoden aikana. Tulosten varjossa se oli virhe. En tiedä kaikkea, joten en osaa sanoa, voisiko ratkaisu kuitenkin olla pitkäjänteisesti hyvä. Tommi Pulli on nuorista suomalaisluistelijoista lupaavin tällä hetkellä. Jo konkarien asemaan luokiteltavien Pekka Koskelan ja Mika Poutalan takaa ei ole tulossa suurta massaa, josta valmennusjohto voisi poimia potentiaalisimmat. – Tommilla on ehdottomasti mahdollisuudet taistella hyvistä sijoituksista tulevaisuudessa, jos hän vain löytää oikean tavan harjoitella. Hän otti muun muassa toissa kaudella junioreiden MM-kisoissa hopeaa. Viime kauden perusteella hänen olisi nytkin pitänyt taistella sijoista 10-15. Tämä vain oli heikompi vuosi. – Pullin lisäksi Joel Vähä-Salo on potentiaalinen nuori, joka ei ole vielä suuremmin meritoitunut. Suomessa ei tule luistelun puolelta lahjakkuuksia kuin sieniä sateella, joten niitä harvoja täytyy osata kohdalla kuin kukkaa kämmenellä. Ja tietysti niin, etteivät he itse sitä huomaa. Naisten puolelta Elina Risku oli olympiakelpoinen varasijalta. En tiedä, miksi häntä ei valittu, Hänninen valottaa. Arvokisat.comin asiantuntijana toiminut Janne Hänninen osallistui itse olympialaisiin kolmesti ja sijoittui parhaimmillaan Salt Lake Cityssä vuonna 2002 kymmenenneksi. Huomioitavaa on myös, että Suomessa oli ennen hänen esiintuloaan ollut varsin musta jakso pikaluistelun saralla, jota Hänninen panoksellaan kirkasti merkittävästi. Aktiiviuransa jälkeen Hänninen toimi ensin Suomen maajoukkueen päävalmentajana ja sen jälkeen Norjan sprintterien maajoukkueen valmentajana. Viime syksynä 39-vuotias teki uuden aluevaltauksen ja siirtyi jääkiekkojoukkue HIFK:n valmennusryhmään. – Se on ollut todella kivaa ja erilaista. Koen ilman muuta, että minulla on annettavaa lajille. On mukava olla osa joukkuetta. Lisäksi on kiva lähteä aamulla hallille ja tulla sieltä jossain vaiheessa kotiin. Pikaluistelu on Suomessa hyvin pitkälti matkalaukku- ja hotellielämään, Hänninen kertoo.