Aiemmat MM-lopputurnaukset:

Kahdesta edellisestä lopputurnauksesta rannalle jäänyt Venäjä on Neuvostoliiton aikoina saavuttanut varsin merkittävääkin menetystä MM-tasolla parhaana saavutuksena välieräpaikka 1966 Englannin lopputurnauksessa. Puolivälieriin Neuvostoliitto ylsi lisäksi peräti kolmesti: 1958, 1962 ja 1970.

Tie Brasiliaan:

Venäjä vei ykkössijan omassa karsintalohkossaan ja eteni sitä kautta suoraan lopputurnaukseen. Karsintalohko ei kokonaisuudessaan ollut Euroopan kovimpia, mutta Portugalin jättäminen kakkoseksi kertoo Venäjän potentiaalista. Huomionarvoista oli se, että Venäjä päästi kymmenessä karsintaottelussaan vain viisi maalia.

Kenraaliharjoitus:

Venäjä-Marokko 2-0 (Moskova)

Asetelmat:

Venäjä on tietynlainen kysymysmerkki MM-lopputurnaukseen lähdettäessä. Fabio Capellon ryhmässä on kiistatta laatua joka osa-alueella, mutta pelaajien tyytyväisinä pitäminen ja joukkueen pysyminen yhtenäisenä on ollut perinteisesti melkoinen haaste Venäjän osalta.

Venäjän jalkapallon nykyasemaa kuvaa hyvin se, että joukkueen kaikki pelaajat tulevat oman maan pääsarjasta. Venäjän liiga on nostanut profiiliaan vahvasti ja tämä ei ainakaan vaikuta heikentävästi joukkueen yhteishenkeen. Kapteeni Roman Shirokovin jääminen loukkaantumisen takia sivuun kalkkiviivoilla oli kova isku Venäjälle, mutta ei kuitenkaan ratkaiseva. Suoranaisia supertähtiä joukkueesta ei löydy, mutta ryhmä on kaikkiaan hyvin leveä ja tasainen, joten Capellolla riittää vaihtoehtoja.

Venäjän puolustus maalivahti Igor Akinfejev viimeisenä lukkonaan kestää vertailun ja keskikentällekin on tarjolla takuuvarmoja laatupelaajia. Hyökkäys on karsintojen 20 tehdystä maalista huolimatta pieni kysymysmerkki. Aleksander Kershakov oli karsintojen paras maalintekijä ja kykenee ratkaisemaan koviakin vastustajia vastaan, mutta tarvitsee tukea muilta, eikä Venäjän peli aina ole kaikkein mielikuvituksellisinta.

Venäjän alkulohko ei ole vaikeimpia ja maa on jopa suosikki jatkoon. Muutaman vuoden takainen loisto Venäjän joukkueesta puuttuu, mutta Capello tietää mitä menestykseen vaaditaan ja palaset ovat sen verran vahvoja, että pienellä itsensä ylittämisellä Venäjällä on edellytykset jonkinlaiseksi mustaksi hevoseksi asti.

Huomiona kannattaa vielä lisätä, että mitä raskaammat olosuhteet Brasiliassa ovat etenkin lämmön osalta, sitä kauempana Venäjä on omalta mukavuusalueeltaan. Kunto kestää, mutta täysin vieraat olot vaikuttavat silti.

Erikoista:

Moskova nousee ainakin hetkeksi maailman ”jalkapallopääkaupungiksi”. Jo pelkästään Venäjän ryhmästä 14 pelaajaa edustaa moskovalaisia seuroja ja muutama lisää löytyy muistakin joukkueista. Yli puolet joukkueesta saman kaupungin seuroista on tämän turnauksen selkeä ykköslukema.

Joukkue:

Maalivahdit: Igor Akinfejev (TsSKA Moskova), Juri Lodygin (Zenit Pietari), Sergei Ryzhikov (Rubin Kazan)

Puolustajat: Vasili Berezutski (TsSKA Moskova), Vladimir Granat (Dynamo Moskova), Andrei Jeshshenko (Anzhi Makhachkala), Sergei Ignashevits (TsSKA Moskova), Aleksei Kozlov (Dynamo Moskova), Dmitri Kombarov (Spartak Moskova), Andrei Semenov (Terek Grozny), Georgi Shennikov (TsSKA Moskova)

Keskikenttäpelaajat: Denis Glushakov (Spartak Moskova), Igor Denisov (Dynamo Moskova), Alan Dzagoev (TsSKA Moskova), Juri Zhirkov (Dynamo Moskova), Aleksei Ionov (Dynamo Moskova), Aleksander Samedov (Lokomotiv Moskova), Victor Faizulin (Zenit Pietari), Oleg Shatov (Zenit Pietari), Pavel Mogilivets (Rubin Kazan)

Hyökkääjät: Maxim Kanunnikov (Amkar Perm), Aleksander Kerzhakov (Zenit Pietari), Aleksander Kokorin (Dynamo Moskova)

Päävalmentaja: Fabio Capello