Tiesitkö… - Arvokisat

Että vuoden 1970 MM-lopputurnaus Meksikossa oli ensimmäinen, josta otteluita televisioitiin satelliitin välityksellä suorina lähetyksinä ympäri maailmaa. Ja myös ensimmäinen, josta tv-lähetykset olivat värillisiä. ”Värikkyys” oli muutenkin kisojen leimallinen piirre. Kaksien edellisten kisojen puolustavasta jalkapallosta tehtiin paluu iloisempaan ja luovempaan pelaamiseen huolimatta kuumasta säästä ja osan otteluista pelaamisesta korkeassa ilmanalassa. Väriä kisoihin toi myös se, että ensi kertaa Afrikalla oli kiintiöpaikka lopputurnaukseen, jonka kautta ”Atlaksen leijonat” eli Marokko oli kisoissa mukana. Oman värinsä toivat myös ensi kertaa käytössä olleet keltaiset ja punaiset kortit varoitusten ja ”kentältäpoistojen” merkiksi – lainausmerkit siksi, että poikkeuksellisesti punainen kortti ei merkinnyt kentältäpoistoa kyseisessä ottelussa, vaan ainoastaan pelikieltoa seuraavaan otteluun. Alkulohko 2:ssa nähtiin kuudessa ottelussa yhteensä vain kuusi maalia ja Italia voitti lohkon maalierolla 1-0, mutta muuten osumia syntyi hyvää tahtia. Pudotuspeleissä Italiakin avasi peliään ja latoi matkallaan finaaliin neljä maalia sekä Meksikon että Länsi-Saksan verkkoon. Kaavion toiselta puolelta finaalipaikan nappasi Brasilia, joka teki yhtä lukuun ottamatta kisojen kaikissa otteluissaan vähintään kolme maalia. Tuo ”yksi” oli 1-0-voittoon päättynyt alkulohko-ottelu Englantia vastaan ja finaalissa Brasilia palasi mestariksi kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Yhdeksi jalkapallohistorian suurista joukkueista nimetty brasilialaisryhmä otti tahtipuikon haltuunsa Pelén osumalla, mutta Italian Roberto Boninsegna tasoitti ennen taukoa. Toisella puoliajalla Gérson, Jairzinho ja Carlos Alberto kiidättivät maaleillaan Brasilian 4-1-voittoon ja ensimmäisenä maana kolmanteen maailmanmestaruuteen, minkä myötä Brasilia sai voittopalkinnon Jules Rimet -pokaalin pysyvästi haltuunsa.