Onko Ruotsin yleisurheilu läpidoupattu: "Mätiä omenoita mahtuu aina koriin"

Ruotsia edustanut juoksijatähti Abeba Aregawi on antanut positiivisen dopingnäytteen. Mitä sanot jupakasta sivustomme asiantuntija Lauri Hollo? – Surullinen ja samalla iloinen olo. Jokainen käry on kotiinpäin dopinginvastaisessa taistelussa. Mutta silti ne ovat samalla surullisia tarinoita huippu-urheilun sairaudesta. – Koko Aregawin tarina on täynnä omalaatuisia mustia aukkoja. Hän sai Ruotsin kansalaisuuden nopeutetun käsittelyn kautta kulissiavioliiton avulla, mutta ei käytännössä edes koskaan asunut Ruotsissa. Ruotsin liitto maksaa tässä nyt omalla tavallaan hintaa ihan omasta leväperäisyydestään. Ahneus, tuo perisynti… Käry on maailmanlaajuisestikin kovaa luokkaa, kyse on kuitenkin Euroopan- ja maailmanmestarista. – Niin on. Yksi kovimmista viime vuosiin, vaikka näitä on riittänyt. Uutisten mukaan Aregawi antoi positiivisen näytteen alkuvuodesta Etiopiassa, missä hän on käytännössä koko ajan asunutkin. Positiivista tässä on toki se, että Etiopiassakin näemmä testataan. Maa on yksi niitä tummia pesäkkeitä antidopingkartalla. – En pysty itse muuta kuin syvästi halveksimaan näitä urheilijoita, jotka haistattavat pitkät kaikille puhtaille urheilijoille ja ryhtyvät kiellettyihin konsteihin. Ymmärrän tavallaan, että menestys, maine ja mammona kiihottavat, mutta silti. Onhan tämä kaamea tilanne, kun kenenkään puhtaudesta ei voi olla varma. Mutta siitä lähdetään, että puhtaita ovat ne, jotka eivät käryä, ei tätä touhua muuten voisi kukaan tosissaan tehdä. Tämä oli jo kolmas ruotsalaisen yleisurheilijan käry aika lyhyeen aikaan, mikä siellä on vialla? – En jaksa uskoa, että tässä on takana mitään yhteistä salaliittoa. Kyse on siitä, että kolme yksittäistä väärintekijää on vain nyt sattunut samoihin aikoihin narahtamaan. Kyllä minä uskon ruotsalaisten urheilijoiden puhtauteen yhä, mutta näitä mätiä omenoita mahtuu aina valitettavasti koriin. Mikä tilanne meillä Suomessa on yleisurheilussa? – Kyllä se kovin puhdas on. Sitä ei voi vannoa, etteikö joku puuhastelisi itsekseen jossakin Perähikiällä ruiskujen ja pillerien kanssa, mutta vaikea sitä on uskoa. Testaus on tiivistä, ja jos kehityt yhtäkkiä kovasti, aika pian on näytteen antamisen aika. Meillä systeemi toimii. Pitäisikö dopingrangaistuksia mielestäsi kiristää maailmalla? – Ei tarvitse miettiä, ehdottomasti pitäisi. En ymmärrä ollenkaan sitä, että jaetaan jotakin vuoden kieltoja ja perustellaan niitä sillä, että on auttanut antidopingviranomaisia isompien rosvojen jäljille. Tavallaan tärkeää sekin on, koska harvoin urheilija yksin näitä asioita puuhaa. Mutta silti. Kannatan raakaa peliä. Neljä vuotta ensimmäisestä kärystä ja toisesta elinkautinen. Ei ole muuta tietä. Päitä silittelemällä tätä ongelmaa ei ratkaista. Jos kaikki urheilijat tietäisivät, että tämä on automaattinen käytäntö, kynnys riskinottoon nousisi takuulla.