Tampere Unitedin 2000-luvun alussa hurjaan iskuun piiskannut valmentaja Ari ”Zico” Hjelm muistelee Suplan Huucast-podcastissa valmentajauransa loppuvuosia. Hjelmin mukaan ulkopuoliset syyt vaikuttivat suurilta osin hänen lopettamispäätökseensä.

– Olin saavuttanut Suomessa kaiken, CV:ni oli kunnossa ja halusin kovasti A-maajoukkueen valmentajaksi, Hjelm muistelee.

– Ensimmäisten neuvottelujen jälkeen Palloliiton kanssa tuli selväksi, että en ole sellainen tyyppi, mitä johtoporras halusi. No, Roy Hodgson tuli valituksi, eikä minulla siihen mitään vastaan sanottavaa ollut, mutta Stuart Baxterin valinnan kanssa minulla meni lopullisesti kuppi nurin, Hjelm myöntää.

Hjelm kertoo tajunneensa tuolloin, ettei häntä tulla koskaan valitsemaan A-maajoukkueen valmentajaksi.

– Silloin päätin, että vedän sopimuskauteni seurassa loppuun ja päätän valmentajahommat. Polte oli niin kova siihen, että olisin päässyt valmentajana eteenpäin, mutta koska en saanut edes mahdollisuutta, päätös lopettamisesta piti.

– Olin ehdolla pariinkin seuraan Saksassa ja Itävallassa, mutta nämä mahdollisuudet eivät toteutuneet. Sain kuitenkin samaan aikaan mahdollisuuden siirtyä liike-elämään, joten en ole katunut päätöstäni. Valmennusajasta jäi paljon hyviä juttuja, joita voin nyt käyttää työssäni. Ainoa, mikä harmittaa, että en saanut koskaan mahdollisuutta päästä valmentamaan kansainvälisiin kuvioihin, Hjelm kertoo.