Jari Litmasen myöhemmän jalkapallouran lukuiset loukkaantumiset ovat johtuneet pitkälti hänen oikean jalan nilkkavammastaan, minkä satuttaminen juontaa juurensa hänen nuoruusajoiltaan.

Litmanen kertoo asiasta tänään ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Litmanen 10 (Tammi).

Litmanen kertoo kirjassaan satuttaneensa nilkkansa ensimmäisen kerran Helsinki Cupissa vuonna 1982. Tuolloin Litmanen oli vasta 11-vuotias ja pelasi Lahden Reippaassa.

– Pelissä vastustajan pelaaja taklasi minua, ja nilkkani vääntyi. Muistan, kuinka ajoimme pelin jälkeen isän kanssa Käpylän urheilupuistosta Lahteen. Makasin auton takapenkillä jääpussi nilkan ympärillä jalka ylöspäin, Litmanen muistelee.

Ensimmäisen kerran Litmanen joutui pitämään loukkaantumisen takia taukoa vuonna 1984, kun samaa nilkkaa telottiin jälleen. Silloin Reipas pelasi piirisarjan ottelun Kanavan Palloa vastaan. Tuolloin Reipas oli vastustajansa niskan päällä, eikä ottelun voittajasta ollut juuri epäselvyyttä.

– Tauolla peli oli jo ratkennut. Menin aloittamaan toisen puoliajan ja lähdin sitten juoksemaan ylemmäs. Kaveri, jolle olin syöttänyt aloituspotkun, lähti kuljettamaan, mutta pallo karkasi häneltä. Yritin mennä väliin, mutta silloin joku isokokoinen kaveri jyräsi minut ja nilkkani vääntyi, Litmanen muistaa.

Jarin isä Olavi Litmanen vei poikansa ottelun jälkeen keskussairaalan ensiapupoliklinikalle, jossa nilkka kipsatiin. Jalassa ei ollut murtumaa, mutta nuorelle Jarille määrättiin kuuukauden pakkolepo.

– Oikea nilkkani ei oikeastaan ole ollut sen jälkeen enää entisensä. Nivelsiteet löystyivät, ja lisää vääntymisiä tuli myöhemmin, Litmanen kertoo.