Lauri Marjamäen asemasta on käyty viime päivinä keskustelua laajasti. Fanien kanta on selvä: välittömästi ulos. Media vähintään haluaa keskustella jatkon järkevyydestä sekä siitä, onko Marjamäen johdolla mitään mahdollisuuksia tulevissa MM-kisoissa.

Toki Marjamäen kaveripiiri toimittajakunnassa ja asiantuntijaosastossa pitävät kiinni siitä, ettei Late ole tehnyt mitään huonosti – kyse on vain huonosta säkästä tai parista hävitystä aloituksesta. Niinpä, sitä huonoa onnea ja hävittyjä aloituksia on vain kolmessa arvokisassa perättäin. Ehkä neljäs kerta toden sanoo?

Näin ajattelee ainakin jääkiekkoliiton johto. Sieltä ollaan odotetusti vannottu täyttä luottamusta Marjamäelle sekä korostettu jollain omilla termeillä kehitystä. Ei nyt sentään ”eteenpäin on menty”, mutta jotain sinne päin. Metsä on varmastikin nähty puilta, mutta toimenpiteisiin tämä ei johda. Ei jääkiekossa, jalkapallopuolella valmentaja olisi vaihdettu jo viidesti Marjamäen pituisella aikakaudella… Tosin ei sielläkään olla jatkuvilla vaihdoksilla pitkälle pötkitty.

Johtoportaan ”täysi luottamus” on yleensä kuoleman suudelma, muistutus siitä, että valmentaja on laitettu killumaan löysään hirteen. Tavallisesti ”täysi luottamus” on sama kuin lähtölaskennan aloittaminen. Nyt tilanne on toinen: täysi luottamus tarkoittaa täyttä luottamusta. Jääkiekkoliitto ei tule tekemään yhtään mitään Marjamäen suhteen. Siksi tällä sivustolla vedottiinkin itse Marjamäkeen, että hän tekisi suomalaiselle jääkiekolle pikapalveluksen ja jättäisi tehtävänsä.

Jääkiekkoliitto sitoi omat kätensä reilut vuosi sitten. Uusi puheenjohtaja, toimitusjohtaja tukenaan, päätti erottaa Jukka Rautakorven kesken nuorten MM-turnauksen. Se johti todella laajaan kritiikkiin ja keskusteluun. Lisäksi se syöksi liiton johdon yhden suosikeista, Rauli Uraman, suoraan median junan alle.

Tuon seurauksena nyt ollaan maltillisempia, kun fanien ja useiden muidenkin mielestä toimia. Ehkä tämä ei johdukaan Marjamäestä itsestään? Suojausliike saattaa johtua Jere Lehtisestä. GM:n rooli on tiettävästi erittäin suuri joukkueen pelaajavalinnoissa ja legenda istuu ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tiiviisti mukana taktisissa palavereissa. Jos Marjamäen koetaan epäonnistuneen potkujen arvoiseksi, pitäisi Lehtisen asema vetää samalla kyseenalaiseksi.

Ja sitä ei jääkiekkoliiton johto halua. Eikä media, sillä esimerkiksi olympiapyykinpesussa ei Lehtistä, hänen rooliaan tai vastuutaan, olla millään tavoin nostettu esiin. Eipä sitä tehty tosin viime keväänäkään, kun vastoin odotuksia pääosa NHL-miehistä kieltäytyi kunniasta edustaa Leijonia.

Lehtisen suojaaminen, mikäli siitä on kyse, on taas suurta viisautta. Yhdelle Marjamäelle voi hyvin antaa yhdet kisat vielä, kävi niissä miten tahansa. Lehtisen arvo suomalaiselle jääkiekolle tulee olemaan paljon isompi kuin vielä yhdet penkin alle menneet kisat.