Loistavasti pudotuspelit aloittanut Winnipeg Jets on villinnyt kotikaupunkinsa. Pelaajat ovat selvästi hirmuisessa flow-tilassa ja Minnesotalla on todella vaikea paikka pysäyttää voimansa tunnossa pelaava Jets.

Suomalaisittain on tietysti hienoa, että Patrik Laine on valmis kantamaan isoa vastuuta ja Joel Armia tekemään oman, arvostetun ja kurinalaisen roolinsa. Toisaalta on harmi, että Mikko Koivun ja Mikael Granlundin pudotuspelitaival on loppumassa lyhyeen.

Parta-Paten pyssy on laulanut jo kaksi kertaa tuloksekkaasti. Kaksi maalia, kahdessa ottelussa. Ei todellakaan huono alku. Ja Tampereen lahja on ottanut maaleistaan kaiken irti. Ensimmäisen ottelun jälkeen paikallisessa mediassa pohdittiin, oliko Laineen ”hanskatuuletus” provokaatio vastustajajoukkueelle. Ei kuulemma ollut.

Toisen ottelun jälkeen nämä puheet tuskin vaimenevat. Kauniin maalinsa jälkeen Laine päätti soittaa Timo Nummelinin hengessä viulusoolon Minnesotan vaihtopenkin edessä – ei siis Nummelinin tapaan heti tehdyn maalin jälkeen siinä paikassa, josta maali lähti vaan pienellä viiveellä vaihtopenkin edessä!

Vaikka Patrik Laine varmasti kiistää, että kyseessä olisi tälläkään kertaa ollut provokaatio, on täysin selvää, että Minnesota pitää sitä sellaisena. Eikä tuollaista yleensä jätetä NHL-maailmassa noteeraamatta.

Laine suoraan sanoen kerjää turpaan. Se kertoo tietysti luunkuvasta itseluottamuksesta ja siitä, että on valmis laittamaan kaiken likoon oman joukkueen eteen – ihon alle pääsy on aina pieni voitto. Mutta samalla kysytään itsesuojeluvaiston perään. Onko Patrik Laine valmis kestämään seuraukset? Se on ainakin varmaa, että kun pelit menevät Minnesotaan, kannattaa ainakin yksi parrakas pää pitää pystyssä…

Seuraavassa ottelussa Daniel Winnikin kohde saattaa oikeasti olla vähän isompaa mallia kuin edellisen ottelun Brandon Tanev.