Suomalaiset lätkäfanit ovat viimeiset puolitoista päivää naureskelleet kippurassa Lasse Kukkosen olympiavalinnalle.

Veteraanipakista on tehty todellinen saunakaverien saunakaveri, oman aikansa raimohelminen.

Samat kaverit naureskelivat neljä vuotta sitten, kun Kukkonen valittiin Sotshin olympialaisiin. Kuka nauroi kisojen jälkeen? Harva, sillä Kukkonen muodosti Ossi Väänäsen kanssa hyvän pakkiparin kisoissa, jotka vilisivät NHL-tähtiä.

Kukkosen kausi on ollut vaikea, joten siinä mielessä kritiikki on jotenkin ymmärrettävää. Älykäs puolustaja ei kuitenkaan ole riskitekijä. Jos kapteeni oikeasti pettää, voidaan hänet tiputtaa pienemmille minuuteille suojatumpaan rooliin.

Leijonilla on oikeitakin ongelmia. Yksi niistä tuhoaa täysin Suomen haaveet olympiakullasta: Leijonilla ei ikävä kyllä ole riittävän hyvää ykkössentteriä näihin karkeloihin. Jos rehellisiä ollaan, Suomella ei ole edes riittävän hyvää kakkossentteriä.

Jarno Koskiranta ja Joonas Kemppainen ovat ihanteellisia kolmossenttereitä Euroopan huipulla. Näistä jälkimmäinen pystyy taipumaan kakkossentteriksi parhaimmillaan.

Jani Lajunen on alaketjujen sentteri, ja Petri Kontiola on parhaat päivänsä nähnyt entinen ykkössentteri. Sakari Manninen ja Jukka Peltola pystyvät pelaamaan välttävästi keskellä kovissa peleissä.

Jokainen huippujoukkue rakentuu ykkössentterin ympärille. Brutaali totuus on se, että Suomella ei sellaista ole.

Aiheet Asiantuntijat Jääkiekko Leijonat Toimituksen kynästä