Kommentti: Huuhkajien Backe on rohkea – vai jopa hullunrohkea?

Huuhkajien päävalmentaja Hans Backe vaikuttaa rohkealta – ehkä jonkun mielestä jopa hullunrohkealta – valmentajalta.

Suomen MM-karsinnat alkavat syksyllä, todennäköisesti syyskuussa Gibraltaria tai Kosovoa vastaan, mutta ennen karsintojen avausottelua ei juuri tuuleteltavaa ole luvassa. Syynä tähän on Suomen poikkeuksellisen kova valmistava ohjelma.

Abu Dhabissa pelatut Backen kaksi ensimmäistä A-maaottelua menivät aika lailla suurelta yleisöltä ja medialta ohi. Pelit pelattiin hyvin vahvasti kokeilujoukkueella, mutta tilastoihin ne silti menivät A-maaotteluina. Tulokset (tappiot Ruotsille ja Islannille) kaivettiin esiin vasta myöhemmin, kun kaksi seuraavaa, ykkösryhmällä pelattua, harjoitusottelua oli tahkottu.

Niissä Suomi hävisi Puolalle ja Norjalle jääden nollille. Kun sitten ynnättiin mukaan Abu Dhabin pelit, saatiinkin jo herkullisempaa otsikkokamaa: Backen aikana neljä ottelua, neljä tappiota maalierolla 0-11. Tuo näyttää jo tylyltä…

Mutta vielä tylympää on tulossa, mikäli ennakkoasetelmiin on luottaminen. Keskiviikkona Suomi kohtaa Brysselissä EM-kisojen suosikkeihin kuuluvan Belgian. Sen jälkeen on vuorossa Veronassa Italia. Todennäköisesti siis kuuden ottelun jälkeen saldo onkin jo 0-0-6 ja maaliero sitten se mukainen. Paine kasvaa vaikka karsintojen alkuun on vielä aikaa.

Miten tämä sitten tekee Backesta rohkean? Se, että hän on hyväksynyt – ja jopa halunnut – kivikovan valmistavan ohjelman. Hän on kertonut julkisesti, että pelit parhaita vastaan antavat paljon enemmän tietoa omista pelaajista kuin pelit heikompia vastaan. Onkin täysin varmaa, että Backen datapankki on kesäkuun puolivälissä hyvin täynnä tietoa siitä, missä oikeasti mennään. Ja mitä pitää yrittää muuttaa ennen syksyä.

Kovin moni päävalmentaja ei olisi yksinkertaisesti suostunut tällaiseen ohjelmaan. Kuusi ensimmäistä Backen ottelua pelataan kaikki muualla kuin Suomessa ja neljä ns. parhailla pelattavaa ottelua vastustajan kotikentillä.

Olisi aika todennäköistä, että esimerkiksi Backen edeltäjä olisi vaatinut kotikentälle jonkun ”voitettavissa” olevan joukkueen, jotta voittamisen makuun olisi päästy. Backe ei tällaista vaatinut vaan hänen papereissaan tiedon kerääminen jatkuu karsintojen alkuun asti – kovan kautta.

Sikälikin ajattelutapa on ymmärrettävä, että Suomen MM-karsintalohko koostuu vain EM-lopputurnauksessa pelaavista joukkueista, paitsi Suomi ja todennäköinen täydentäjä Kosovo/Gibraltar. Pelaajille annetaan siis pelejä sellaisia joukkueita vastaan, jotka he tulevat kohtaamaan myös karsinnoissa.

Tässä on oma viisautensa. Mutta myös uhkarohkeutensa. Ajatellaanpa, että karsintoihin lähdetään tilanteessa, jossa dunkkuun on tullut kuusi tai seitsemän kertaa (riippuen vielä yhdestä hakusessa olevasta harjoitusmaaottelusta) vaikkapa maalierolla 0-16?

Aika kova paine karsintojen avauspeleihin tulee, kun näitä lukemia ladataan otsikoihin ja chattipalstoille oikein huolella.