Jarkko Nieminen hävisi hänelle rakkaan ja vuosien varrella menestystä tuoneen Tukholman tennisturnauksen avauskierroksen ottelunsa, ja näin päättyivät miehen uran kaksinpelit ATP-tasolla. Nieminen on ollut yksi suurimmista suomalaisista yksilöurheilijoista 2000-luvulla.

Se oli nyt sitten aika lailla siinä, miten summaat Niemisen uraa, sivustomme asiantuntija Lauri Hollo?

– Yleinen hokemahan on, että meillä Suomessa ei oikein ymmärretä, kuinka hyvä Nieminen on. Kyllä se mielestäni on aika hyvin jo alettu ymmärtää. Vuosien varrella hänen arvostuksensa on kasvanut, vaikka parhaimmillaan hän oli jo liki kymmenen vuotta sitten. Tuolloin asiaa ei ehkä vielä samalla tavalla ymmärretty. ATP-listan 13. sija ja neljä kertaa Grand Slam –turnauksen puolivälierässä, ei sellaista tulosta vahingossa synny.

– Ensin meillä oli Leo Palin, sitten Veli Paloheimo, mutta vasta Nieminen on onnistunut kipuamaan ammattilaistenniksen raskaaseen sarjaan. Hän on ollut aina arvostettu pelaaja niin vastustajien kuin yleisönkin silmissä ympäri maailmaan. Upea pelaaja ja fantastisen hieno urheilija, joka on ansainnut kaiken kunnioituksen. Todella upea ura.

Tämä viimeinen vuosi on ollut aika alavireinen, olisiko kannattanut lopettaa aikaisemmin?

– Jokainen urheilija tekee itse nuo päätökset. Varmasti Nieminenkin uskoi ja toivoi, että voittoja olisi tullut tällä kaudella enemmän, mutta urheilu ei ole koskaan ennalta arvattavaa touhua. Vaikka listasijoitus on pudonnut ja tappioita tullut, ei se himmennä tippaakaan Niemisen upeaa uraa. Jarkko Nieminen on ehdottomasti yksi suurimmista suomalaisista yksilölajin urheilijoista 2000-luvulla ja jopa kautta urheiluhistoriamme, kun otetaan huomioon lajin levinneisyys ja taso.

Mikä hänen merkityksensä on ollut suomalaiselle tennikselle?

– On se ollut todella suuri, vaikka mitään valtavaa buumia hänen vanavedessään ei yllättäen syntynyt. Ehkä tämä kertoo meistä suomalaisista jotain; jos Nieminen olisi noussut vakiokasvoksi vuosittain Grand Slamien välierätasolla, buumi olisi ehkä ollut paljon suurempi. Karu totuus on, että vain voittajat muistetaan muissa kuin lajipiireissä. Nieminen voitti liian vähän kasvattaakseen valtakunnallisen hypen. Mutta se ei todellakaan ole hänen vikansa.

– Jos laajennetaan näkökulmaa tenniksen ulkopuolelle, on Nieminen ollut takuulla monen muun lajin yksilöurheilijalle kannustava esimerkki; suomalainen maailman huipulla lajissa, jossa me emme ole koskaan aiemmin menestyneet. Jos hän onnistui, miksi en minä?

– Suomalaisen tenniksen tulevaisuuden näkökulmasta on hienoa, että Niemisen tennisakatemia pyörii nimenomaan Suomessa, eikä missään muualla, vaikka hyvin todennäköisesti hän olisi pystynyt vuolemaan aivan eri tavalla lisätuohta ulkomailla. Se kertoo paljon Niemisestä.

Suomalaiseen tennikseen tulee nyt iso reikä, onko tulevaisuudessa näköpiirissä uusia Niemisiä?

Henri Kontinenhan on noussut nelinpelissä aivan huikealle tasolle, hän on ATP-listan sijalla 30 ja turnausvoittoja on tullut tänä vuonna useita. Nelinpeliä ei vain arvosteta meillä samalla tavalla kuin kaksinpeliä.

– Niemisen akatemiassa mukana oleva Patrik Niklas-Salminen on pelannut hyvin, Wimbledonin nuorten välieräpaikka on oiva osoitus potentiaalista. Lahjakkuudesta huolimatta vasta lähivuodet kertovat, mihin hänen rahkeensa riittävät. Nuoremmista lahjakkuuksista ei vielä kannata nimillä puhua.