Valioliiga on ollut tällä kaudella yllätyksellisempi kuin miesmuistiin. Arsenalilla oli eilen hyvä sauma palauttaa edes jonkinlainen päiväjärjestys, mutta mitä vielä, se hävisi Southamptonille 0-4 ja sensaatiojoukkue Leicester jatkaa sarjan kärjessä. Sivustomme asiantuntija Lauri Hollo, ei ole ollut ihan peruskausi…

– No ei todellakaan ole. Parhaiten omituisuus näkyy kuuden viime ottelun kuntopuntarista. Neljän kärki on nimittäin Watford (13p), Leicester (13), Bournemouth (12) ja Crystal Palace (11). Puntarin sijoilla 16 ja 17 olevat Chelsea ja Manchester United ovat keränneet viisi pistettä…

– Mutta pelkästään piristävää tämä on ollut näin penkkiurheilijan näkökulmasta. Valioliigassakin on nähty harvainvaltaa todella kauan. Edellinen yllätysmestari, joka on tullut perinteisten suurseurojen ulkopuolelta, oli Blackburn Rovers keväällä 1995. Muuten mestarin nimi on koko liigan elinaikana vuodesta 1993 ollut aina Manchester United (13), Chelsea (4), Arsenal (3) tai Manchester City (2).

Miksi sarja on nyt niin erilainen, ei vielä viime vuonna ollut tällaisesta mitään merkkejä?

– Ei varsinaisesti, mutta viime kauden viimeisen kuntopuntarin ykkösenä keväällä komeili jo Leicester, TOP6:ssa olivat myös Swansea ja Stoke. Valioliiga saa yhä enemmän TV-rahaa ja se jakaantuu niin, että muillakin kuin huippuseuroilla on täysin realistiset mahdollisuudet hankkia kovia pelaajia ja hyviä valmentajia. Kun kemiat kohtaavat, on tuloksena juuri se, mitä esimerkiksi Leicestert ja Watford tekevät juuri nyt.

Leicester on jo analysoitu moneen kertaan puhki, mutta Watfordista ei ole juuri puhuttu.

– Watford on jäänyt selkeästi vähemmälle huomiolle, vaikka se on liigassa seitsemäntenä tasapisteissä Manchester Unitedin kanssa ja vain kolmen pisteen päässä Mestarien liigan paikasta. Ja kausi on huomisen jälkeen jo puolivälissä. Jamie Vardya on hehkutettu huimasti, mutta samaan aikaan Watfordin 26-vuotias nigerialaiskärki Odion Ighalo on jäänyt varjoon, vaikka on tehnyt vain kaksi osumaa vähemmän. Hän iski viime kaudella Championshipissä 20 maalia ja on nyt vielä kovemmassa tahdissa. Mielenkiintoista on, että ennen siirtoaan Watfordiin hän teki Espanjan liigan Granadassa kolmen kauden aikana yhteensä vain 12 maalia.

– On nostettava esille myös Watfordin manageri Quique Sanchez Flores. Hänhän johdatti Atletico Madridin Eurooppa liigan mestariksi 2010, potentiaali on ollut tiedossa kyllä. Pariksi kaudeksi hän hukkui Arabiemiraatteihin (ja oletettavasti rahaan), mutta nyt hän on jälleen parrasvaloissa todistamassa, että ainesta on yhä isommankin seuran johtajaksi.

– Siinä missä Vardy ja Riyad Mahrez ovat olleet elintärkeä kaksikko Leicesterille, samalla lailla Ighalo ja Troy Deeney ovat olleet Watfordille, jopa enemmänkin. Ighalon 13 maalin lisäksi Deeney on osunut liigassa kuudesti ja kaikki muut joukkueen pelaajat yhteensä kaksi kertaa! Tässä tullaan juuri siihen, miksi nämä yllättäjät tullevat olemaan vaikeuksissa keväällä. Jos supermiehet loukkaantuvat, kuka sitten tekee maalit?

Ollaan silti rehellisiä, vaikka rahaa on enemmän ja hyviäkin pelaajia hankittu, ei Leicesterin, Watfordin ja Crystal Palacen kaltaisten joukkueiden materiaali ole lähelläkään manchesterilaisten, Arsenalin, Chelsean, Tottenhamin tai Liverpoolin rostereita.

– Ei todellakaan ole. Joskus tulee mieleen, ovatko nämä huippujoukkueet ja etenkin niiden pelaajat jollakin tavalla liian kylläisiä? Rahaa sataa pankkitilille, eikä joka ottelussa jaksa ehkä ottaa ihan kaikkea irti, kun on niin hikiki…

– Nämä mahrezit, vardyt, ighalot ja deeneyt sen sijaan iskevät sata lasissa joka peliin ja joka tilanteeseen. He haluavat näyttää mitä osaavat, heille ei ole mikään tullut valmiiksi annettuna. Ei heitä ole aiemmin kukaan tuntenut hyvä jos nimeltä, ja uskon, että pelaamisen ja voittamisen nälkä vain kasvaa, kun heitä on alettu noteerata. Siksi näitä joukkueita on niin hienoa katsoa.

– Ja samaan aikaan moni huippuseuran valmentaja kaavailee satojen miljoonien puntien lisähankintoja ja valittaa, ettei hänellä ole riittävän hyviä pelaajia käytössään. Se on melkoista ongelmien piilottamista maton alle. Aika monessa seurassa totuus voisi löytyä boot roomin peilistä…

Mitä luulet, kuinka käy Valioliigan toisella puoliskolla. Mitkä joukkueet ovat kärjessä keväällä?

– Leicesterin ja etenkin Watfordin materiaali on niin kapea, että hyvin suurella todennäköisyydellä ne tulevat putoamaan jonkin verran. Vaikka Leicester yhä johtaa, sen peli on hiukan oirehtinut, kuten lauantain Liverpool-tappiossa. Jürgen Klopp oli tutkinut tarkkaan, mitä Claudio Ranieri tekee ja peluutti ryhmitystään sen mukaan. Leicester oli alakynnessä ja Pool sai sen nopeat vastaiskut syötyä pois riittävän hyvin. Leicester pääsi laukomaan vain kolmesti Liverpoolin maalia kohti. Otteissa oli pieniä väsymisen merkkejä.

– Leicesterin ero kuutossijaan eli ulos eurokentiltä on yhä vain yhdeksän pistettä. Pienikin tappiokierre ja se on siinä. Nyt punnitaan, miten joukkue suhtautuu tappioon, edellisen kerran se hävisi liigassa tasan kolme kuukautta sitten. Kun tiistaina tulee vastaan Manchester City, on tässä ainekset orastavalle tappiputkelle.

– Keväällä ManCity juhlii mestaruutta, Arsenal on kakkonen, Manchester United ja Liverpool jakavat kaksi viimeistä UCL-paikkaa ja Tottenham ”pääsee” Eurooppa liigaan.

Eli ei lopulta mitään yllätyksiä…

– Kovat ovat kovia yleensä nimenomaan keväällä, kun ratkaisupelejä pelataan. Kapean materiaalin joukkueet alkavat väsyä ja loukkaantumiset satuttavat niitä enemmän. Mutta onhan tässä toki mielenkiintoinen tammikuun siirtoikkuna edessä. Se on ollut viime vuosina Englannissa melko hiljainen, mutta nyt kutisee siihen malliin, että kauppa käy ja raha haisee. Voimasuhteet voivat muuttua ratkaisevastikin.