Patrik Laineen läpimurto jääkiekkohuipulle, kansan suosikiksi ja median ykkösnimeksi on yllättänyt kaikki.

Eikä siinä mitään – on hienoa, että tulee positiivisia yllätyksiä. Tietysti media tarjoaa myös kannattajille sitä, mitä he himoitsevat: juttuja ja otsikoita suosikistaan. Ja media kerää ennätyksellisiä klikkimääriä milloin minkäkin otsikon varjolla, milloin Laineen maaleilla, milloin hauskuutuksella ja nokkelilla vastauksilla, milloin minkäkin syyn takia.

Eikä tässä ole mitään pahaa: suomalaisten kiintotähtien määrä on vahvassa alamäessä urheilussa yleensäkin, ja jääkiekonkin suurimmat vetonaulat ovat siirtyneet enemmänkin lähettelemään lomakuvia.

Uudet kasvot ovat tulossa ja taas kerran, hyvä niin. Mutta ehkä pientä ylinopeuttakin on havaittavissa. Ensimmäisen ottelun jälkeen otsikoitiin, että ”Patrik Laineen ketjukaveri sanoi sitä ja tätä”. Ketjukaveri sattui olemaan yli 800 NHL-pelin Jussi Jokinen, jota ei siis otsikkoon enää tarvittu.

Jo pitkän aikaa NHL:n tulevana ykkösvarauksena pidetty Auston Matthews on taas yhdessä mediassa äkisti käännetty Laineen ykköshaastajaksi – vielä tovi sitten asia oli aikalailla päinvastoin ja totuuden nimissä, niin se on vieläkin. Tässä nyt pari esimerkkiä napattuna Laine-tsunamista.

Kaiken tämän takana muhii kuitenkin se, että Suomen joukkue on joukkueena osoittautumassa odotettuakin vahvemmaksi. Nimetön puolustus tekee pyyteetöntä työtä, työmyyrät laittavat roolinsa mukaisesti kehoa likoon ja tähtipelaajista – Laineen tuleva NHL-tähteys perustuu kuitenkin vielä vain oletuksiin – vaikkapa Koivu ja Granlund vaikuttavat tällä kertaa erittäin valmiilta kisoihin.

Tämä lupaa Pate-hypetyksen takana kaikkea hyvää niihin todellisiin ratkaisupeleihin. Kaikki vielä otsikoiden ulkopuolelle jääneet Leijona.pelaajat, ”ne muut jätkät”, ovat kantamassa kortensa vahvasti menestyskekoon.

Patrik Laine, nyt jo koko kansan Pate, vaikuttaa hyvin rehelliseltä kiekkojätkältä, joka tosiaan tekee sitä loistavasti, mistä hän eniten pitää: pelaa lätkää ja laukoo maaleja. Tämän vuoksi hänellä on hyvät mahdollisuudet myös selviytyä tästä myllystä ja siitä, että tuntemattomuus muuttuu hetkessä siihen, että hän on koko kansan omaisuutta.

Aika isoilla kivillä selkäreppua täytetään, kun verrataan nimiin Lemieux, Jagr, Selänne ja Ovetskin. Mutta jos asian pystyy itse käsittelemään, pitää siipiveikot loitolla, ei usko kaikkia otsikoita ja häipyy mahdollisimman nopeasti Suomesta pois, kaikki tulee menemään oikein hyvin.

Toivon mukaan mahdollisimman kirkas MM-mitali taskussa.