HJK on jälleen kerran se joukkue, jonka harteille on kasaantunut suomalaiset menestyspaineet euro-otteluista. Joukkue hoiti torstaina mallikkaasti tieltään bulgarialaisen Beroen ja jatkaa Eurooppa-liigan karsinnoissa kolmannelle kierrokselle.

HJK on jo vuosia toivonut ja viestinytkin, että koko suomalaisen jalkapalloväen pitäisi olla joukkueen takana, kun euro-peleissä pyritään eteenpäin. Näin olikin vuonna 1998, kun Helsinkiin tultiin ympäri Suomen kannustamaan Klubia, omasta seurasidonnaisuudesta huolimatta.

Aika oli toki silloin toinen, mutta niin oli kokoonpanolistakin. HJK:n pelaajisto pullisteli tuolloin loistavia suomalaispelaajia, joko kokeneita (Kanerva, Saastamoinen) tai tulevia tähtiä (Tihinen, Riihilahti, Ilola jne). Ulkomaalaispelaajilla, joista isommassa roolissa olivat jo vuosia Suomessa pelanneet brasilialaiset Luiz Antonio ja Piracaia, oli täydentävä roolinsa.

Tuolloin HJK:n menestys oli oikeasti suomalaiselle jalkapallolle iso asia. Tulokset toivat nuorille klubilaisille maajoukkuepelaamisen ohessa mainioita paikkoja lähteä ulkomaille.

Tuosta joukkueesta ulkomailla pelasivatkin myöhemmin Mika Lehkosuo, Jarkko Wiss, Mika Kottila, Hannu Tihinen, Jari Ilola, Jani Viander, Aki Riihilahti, Peter Kopteff, Shefki Kuqi, Mikael Forssell ja Vesa Vasara.

Uskomaton joukkue, jonka pelaajista monet tekivät suomalaisittain uskomattoman uran. Todellakin, tälle ryhmälle oli syytä pitää peukkuja pystyssä Hangosta Rovaniemelle.

Maailma on toki muuttunut, mutta palveleeko HJK:n euro-menestys esimerkiksi tänä vuonna suomalaista jalkapalloa? Eipä juuri. Jos pelit menevät riittävän hyvin, HJK saattaa myydä isosta ulkomaalaispelaajajoukostaan muutaman kaverin ulos ja ehkä joku harvoista suomalaispelaajistakin saattaa mennä jollain tavoin kaupaksi.

Rakenne on vahvasti muuttunut: HJK:ssa on selvästi tehty johtopäätös siitä, että suomalaispelaajien voimin ei euro-menestystä voi saavuttaa. Tarvitaan siis ulkomaalaispelaajia, jotta euro-otteluissa pärjätään. Euro-peleistä tulleet palkintorahat, ja samoin tietysti osa pelaajakaupoista tulevista varoista käytetään sitten jatkossakin uusien ulkomaalaispelaajien hankintaan.

Euro-menestys on pääosin HJK:n etu ja seuralla on täysi oikeus tähän. HJK on tehnyt loistavaa tulosta niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin, menestyksen kautta ja taloudellisesti, viime vuosina. Siitä iso hatunnosto.

Mutta seurassa syystäkin ylpeillään massiivisella juniorityöllä ja sen saavutuksilla. Niitä saavutuksia ei kuitenkaan edustusjoukkueen pelaajistossa juurikaan enää näy.

Tai näkyy jollain tavalla, sillä alkukaudesta nuoria HJK-kasvatteja istui pitkä rivi vaihtopenkillä. Pääsyynä tähän oli kuitenkin se, että tuota kautta täytettiin home grown -player -sääntö.

Olemassa olevalla ratkaisulla HJK tulee varmasti tekemään hyvää tulosta jatkossakin ja menestymään euro-otteluissa. Samaan aikaan on kuitenkin syytä haudata ”koko kansan Klubi” -ajatukset sekä myös puheet siitä, että HJK:n menestys olisi suuremmassa mittakaavassa suomalaisen jalkapallon etu.

Se voisi olla sitä tietysti myös sitä kautta, että seura jakaisi jollain tavoin – kuin Rosenborg aikoinaan – saavutettua hyvää hankkimalla kelpo hintaan pelaajia muista saman sarjan seuroista.

Mutta jos ollaan valmiita heittämään pöytään vain hiluja parhaista suomalaispelaajista ja odotetaan mieluummin, että heidän sopimuksensa loppuvat, eivät tuotakaan reittiä muut juurikaan HJK:n saavuttamasta taloudellisesta menestyksestä hyödy.

Siitä huolimatta: peukut pystyyn ja toivotaan, että HJK menisi jatkoon myös IFK Göteborgia vastaan. IFK nojaa vahvasti skandinaaviseen osaamiseen. Suuri osa joukkueen ulkomaalaisvahvistuksista tulee Tanskasta.