Kommentti: Jokerit on jo täynnä – missä PuLaAho?

Vanha kunnon SM-liiga-Jokerit teki yhden asian aikoinaan paremmin kuin kukaan muu. Seura puhdisti tehokkaasti muista SM-liigaseuroista pöydän värväämällä pitkälti ne pelaajat jotka halusi.

Moni rekrytointi menivuosien varrella luvalla sanoen vihkoon, mutta yrityksen puutteesta ja nimien haalimisesta Harkimon ja Virmasen Jokereita ei voinut syyttää. Kun tähti syttyi, sekkivihko vilahti ja Areenalla oli tarjolla tähtirooli.

Homma ei ehkä toiminut aina tulosten valossa eikä varmaan myöskään tilinpäätöksissä. Mutta toiminta takasi sen, että Jokerit oli vuodesta toiseen SM-liigan seuratuin joukkue, niin kotona kuin vieraissa. Jokeri-aiheiset uutiset dominoivat myös mediaa mielin määrin.

Kulta-aikoinaan – Selänteenkin jälkeisenä aikana – muissa seuroissa odoteltiin kauhulla, milloin Jokereiden rekrytointikoneisto käynnistyi ja mediassa sekä fanien keskuudessa, vesi kielellä, milloin aloitettiin uusien nimien pudottelu.

Jokerit oli kaiken keskustassa, halusi se sitä tai ei. Kuvio onnistui erinomaisesti vielä ensimmäisen KHL-kauden alla, jolloin nerokas lanseerauskampanja toi KHL-Jokerit vyörynä mediaan, katukuvaan ja kiekkokeskusteluun.

Kovien suomalaisnimien lisäksi joukkue onnistui hankkimaan valovoimaisen ykkösketjun, jolle leivottiin äkkiä nimeksi LoKoMo-ketju. Debyyttikausi oli vahva suoritus pr-mielessä, fanien vakuuttamisessa ja mediahuomion suhteen. SM-liigassa seurattiin lähinnä voimattomina silloisen toimitusjohtajan johdolla, miten Jokeri-karavaanin perävalot näkyivät pienempinä ja himmeämpinä…

Toinen kausi palautti arjen. Joukkue rakennettiin edelleen erinomaisesti, paremmalla ammattitaidolla kuin ”silloin joskus”, mutta samalla Jokereista tuli tasokas mutta nimetön joukkue. LoKoMo vaihtoi maisemaa, Ossi Väänänen hajosi eikä Suomestakaan löytynyt korkean profiilin kasvoja, vaikka hyviä pelaajia toki. Kaikella kunnialla vaikkapa Pekka Jormakalle – ilmiötä on Jormakan varaan Helsingissä vaikea synnyttää.

Nyt alkava kolmas kausi jatkaa toisen jäljillä. Urheilutoimenjohto on taas tehnyt hyvää työtä ja kasassa on salettivarmasti hyvä ja menestyvä joukkue. Mutta ne suuret tähtipelaajat loistavat poissaolollaan.

Millä rakennetaan hype? Mistä löytyvät puheenaiheet, kun valtaosa vastustajistakin herättää kovin vähän tunteita? Perjantaina seura tiedotti, että joukkue on nyt valmis. Siirtosensaatioita ei ole tulossa.

Ajatuksissa voi mennä aikakoneella vähän ajassa takaisin päin, Harkimon ja Virmasen kulta-aikaan. Voi vain kuvitella, millainen kasa rahaa olisi isketty PuLaAhon jäsenille, jokaiselle erikseen tai yhdessä. Raha ei olisi ollut ongelma siinä, että nuorille tähtipelaajille olisi yritetty myydä ajatusta siitä, että vuosi Jokereissa ja nykypäivään siirrettynä KHL:ssa, olisi kehityksen kannalta loistava ajatus.

Ja samalla tupa olisi ollut täynnä, otsikot huutaisivat nuoria tähtiä niin urheilu- kuin viihdesivuilla – ihan niin kuin joskus ennen. Jotenkin harmi, että ne ajat ovat menneet, ja Harkimo viettää nykyään tasaista kansanedustajan elämää. Entinen kovan luokan ”Hjallis” olisi oikeasti tehnyt kaikkensa, riskilläkin, että joku tuosta nuorisotriosta olisi Narripaidan ykkösvetonaula, vaikka vain kauden.

Pystyihän Harkimo puhumaan aikoinaan Selänteenkin ympäri jatkamaan vielä kauden Suomessa.

Ehkä Jokereissa on kaappausta yritettykin, mutta ehkä nykyään on paljon vähemmän tehtävissä. Miten vain, mutta kyllä olisi upeaa nähdä vielä yhden kauden Suomessa Laine, Puljujärvi tai Aho. Harkimon mennyt Jokerit ei olisi jättänyt kiveäkään kääntämättä tämän tavoitteen eteen, nykyinen maltillisempi Jokerit ottaa asiat rauhallisemmin tai ainakin ilman tulosta, jos onget olivat vesillä.

Harmi näin. Entistä, vähän holtitontakin menoa, oli hienoa seurata – hyvässä ja pahassa.